Torinhevosen alkulähteellä

Sunnuntai-iltana pääsin tsägällä Kuressaare-Tartto bussiin, sillä liput olivat unohtuneet varata... Vaan Pärnustapa enää kello 19 jälkeen päässyt bussilla Toriin - tuli vähän kalliimman puoleinen taksikeikka! Yövyin Klaara-Mannin lomatalossa, jonka emäntä oli oikein ystävällinen ja puhelias. Aamulla heräsin hevosen hirnuntaan - mökin takana oli aidattu peltotilkku jolla lojui hylättyjä maatyövälineitä, ja niiden seassa seisoi tumma eestinhevosori Euro!

Sovin tapaamisen Jaanus Kallasteen kanssa Tori hobusekasvandusen pihamaalle kello 13. Minua odotti kuitenkin tallissa työskentelevä Gerli, joka lupasi ensin kertoa minulle kaiken tietämänsä ja loput voitaisiin sitten kysyä myöhemmin Jaanukselta.

Tien toisella puolella "Eestin Hippoksessa" projektia vetävä Marja Hietakorpi pyydettiin esittämään minulle ajokkiaan Lennaria, pörheää 21-vuotiasta oikein vanhan tyypin torilaisoritta, joka oli vasta muutama vuosi sitten siirtynyt Toriin sen oltua vanhan mummon peltohevosena. Marjan kanssa tulikin sitten keskusteltua tovi jos toinenkin. Hän loi parhaillaan elektronista tietokantaa torinhevosten suvuista.

Jaanus Kallaste osoittautui miellyttäväksi nuorehkoksi mieheksi, joka mielellään kertoi siittolan nykypäivästä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Hänen intohimonaan tuntui olevan valjakkoajo, ja lähes rodeota olikin tarjolla, kun 3- ja 4-vuotiaat koulutettavana olleet eestinhevos-arabiristeytykset laitettiin pariksi uuden maratonkärryn eteen… Ruunaveljekset pysyivät kuitenkin nahoissaan eikä äksidenttejä tapahtunut ;) Ensimmäinen ajokerta oli kuulemma videoitu varoittavaksi esimerkiksi.

Keli oli aivan kaamea ja tiistaina kaatosateen lisäksi oli myrskytuulta, ja jo aamulla kuulin radiosta Linda Linen peruneen kaikki päivän lähtönsä. Sain kuitenkin lipun klo 18 lähteneeseen Eckerö Linen laivaan. Harmittavasti vain yhdeksitoista sovittu vankkuriajelu jäi väliin, sillä vettä tuli aivan hirveästi.

Kaiken kaikkiaan Tori oli miellyttävä paikka, mutta ihemttelin hevsoten tallissa seisottamista, sillä maata siittolaan kuuluu 912,5 hehtaaria. Hevosia on satakunta, mutta niitä on tarkoitus lisätä muutamalla kymmenellä, sillä myyntihevosia ei nytkään juurikaan ollut. Ulkoasu oli aika rappeutunut (vähän maalia, pliis!), mutta suunnitelmat olivat suuret, ja kunhan talous vain kestää, uudet kahvilat, majoitustilat ja remontit varmaan toteutuvat.